Ly­hyt­te­ra­pia

Lyhytterapiaa voidaan hyödyntää monenlaisissa elämäntilanteissa. Sen avulla voidaan kasvattaa asiakkaan itseymmärrystä. Lyhytterapia voi auttaa asiakasta tunteiden säätelyssä, ja sen avulla voidaan kehittää ongelmanratkaisutaitoja. Lyhytterapia voi myös auttaa kriisivaiheiden yli ja sen avulla voidaan saavuttaa tarkoituksenmukaisia käyttäytymismuutoksia asiakkaan arjessa.

Mitä on lyhytterapia?

Lyhytterapialla tarkoitetaan 1-24 kerran prosessia, jossa työskentelyn fokukseen otetaan asiakkaan toivoma teema tai tietty rajattu ongelma-alue. Lyhytterapia on tavoitteellista työskentelyä. Lyhytterapialla pyritään kasvattamaan asiakkaan itseymmärrystä ja erilaisin harjoittein voidaan auttaa asiakasta tunteiden säätelyssä. Lyhytterapian avulla voidaan kehittää ongelmanratkaisutaitoja ja asiakas voi löytää ja tunnistaa omia voimavarojaan. Lyhytterapia on myös hyvä vaihtoehto silloin, jos tarvitset tukea päästäksesi kriisivaiheiden yli. Hyödynnämme lyhytterapiassa ratkaisukeskeistä voimavarasuuntautunutta ja kognitiivista viitekehystä.

Voit itse määritellä terapiasi pituuden. Yksi käyntikerta on kestoltaan 45 min.

Lyhytterapia on tutkitusti tehokas hoitomuoto

Tutkimusten mukaan lyhytterapia on tehokas hoitomuoto esimerkiksi masennuksen hoidossa. Masennusoireet voivat vähentyä lyhytterapeuttisessa interventiossa yhtä tehokkaasti, kun pitkässä psykodynaamisessa psykoterapiassa. (kts. Olavi Lindfors ja Jan-Henry Stenberg Voimavarasuuntautunut, ratkaisukeskeinen lyhytterapia masennuksen hoidossa Käypä hoito/Duodecim) Depression Käypä hoito suosituksista voidaan myös todeta, että depression hoidossa vahvin näyttö hoidon vaikuttavuudesta on saatu kognitiivisesta, interpersonaalisesta ja psykodynaamisesta lyhytterapiasta.

Lyhytterapialla on hoidettu erilaisia psyyken ongelmia jo pitkään. Käytetystä terapiamuodosta riippuu, mikä lasketaan lyhyeksi työskentelyksi, mutta asiakkaan kannalta ehkä oleellisinta on se, että kolmasosa terapia-asiakkaista saa tarvitsemansa avun jo viidellä käynnillä. Kaksi kolmasosaa asiakkaista on yleensä toipunut noin 14 käynnin jälkeen ja kolmasosan voinnissa ei tapahdu välttämättä muutosta. Tuore suomalainen väitöstutkimus (Laaksonen, 2014) osoittaa, että masennus- ja ahdistuneisuushäiriöistä kärsivistä asiakkaista jopa neljä viidestä voi hyötyä lyhyestä terapiasta.