Mielenterveysongelmien periytyvyys – Minkälaiset kortit sinulle on jaettu?

 

Oletko koskaan miettinyt miksi juuri sinä, tai joku läheisesi on sairastunut masennukseen, skitsofreniaan tai johonkin muuhun mielenterveyden häiriöön? Samaan hengenvetoon voisin myös esittää kysymyksen, minkälaisissa oloissa sinä olet kasvanut ja minkälaisia elämänkokemuksia sinulla on taustallasi? Nämä asiat liittyvät nimittäin siinä mielessä toisiinsa, että erilaiset ympäristötekijät, joilla tarkoitan nyt esimerkiksi perhepiirissä tapahtuneita asioita, vaikuttavat mielenterveysongelmien kehittymiseen. Tämän lisäksi myös geneettiset tekijät voivat vaikuttaa mm. skitsofrenian, kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja masennuksen puhkeamiseen.

Jos asian haluaisi ilmaista karrikoiden, voitaisiin sanoa, että sinä joka olet ollut köyhän yksinhuoltajaperheen ainut lapsi, jossa vanhempi on ollut työttömänä, ja perheen sosiaalinen verkosto on ollut niukkaa, voit sairastua mielenterveyden häiriöön. Tai vastaavasti, että jos olet kasvanut pahimpaan lama-aikaan ja vanhempasi ovat kärsineet mielenterveysongelmista, voisin lyödä vetoa siitä, että kärsit vähintäänkin masennuksesta. Tarkoitukseni ei ole kuitenkaan esittää epäkorrekteja olettamuksia asiasta, joka on kaikin tavoin ajateltuna vakava asia. On kuitenkin syytä huomioida, että joidenkin kohdalla kaikki kortit sairastua mielenterveysongelmiin on lyöty käteen jo lapsena. Mielenkiintoista siis onkin se, mikä loppupeleissä vaikuttaa siihen sairastutko sinä, vai jätätkö sairastumatta?

 

masentunut äiti - lapsi
Kuva: Suomen Mielenterveysseura / Antonia Ringbom

 

Mielenterveysongelmat voivat periytyä

 

On olemassa joukko riskitekijöitä, joiden osuessa kohdalle voit sairastua mielenterveyden häiriöön ja perinnöllinen alttius on tässä yksi vaikuttava tekijä. Periytyminen pitää kuitenkin sisällään muutakin, kuin vain genetiikan. Se pitää sisällään myös sukupolvelta toiselle siirtyvät elämäntavat ja asenteet, sekä traumataakan, jotka voivat altistaa meidät mielenterveyden haasteille. Riskitekijöistä mainittakoon myös huonot sosiaaliset suhteet, päihteiden käyttö, ongelmat perheessä, kiusaaminen, väkivalta, hyväksikäyttö ja syrjäytyminen. Listaa voisi vielä jatkaa, mutta onneksi voimme myös todeta, että asiat eivät ole näin suoraviivaisia. Riskitekijöiden lisäksi tarvitaan yleensä vielä jokin laukaiseva tekijä.

Tarvitaan siis myös sopivat olosuhteet, jotta juuri sinulle tai minulle puhkeaisi masennus tai skitsofrenia. Kuormittavat elämänmuutokset, itsetunto ongelmat, menetykset ja erot, sekä pitkäaikaiset sairaudet ovat tyypillisiä esimerkkejä laukaisevista tekijöistä. Silti useat meistä selviytyvät elämästään melko selväjärkisinä, vaikka kaikki riskitekijät olisivatkin olemassa ja laukaisevista tekijöistä ei olisi puutetta. Tällöin suojaavilla tekijöillä onkin suuri merkitys. Nämä kaikki nimittäin nivoutuvat yhteen ja suojaavien tekijöiden ansiosta moni selviytyykin elämässään eteenpäin ilman mielenterveysongelmia, vaikka elämä olisikin vaikeaa ja täynnä vastoinkäymisiä.

 

mielenterveys ja periytyvyys

 

Sairastumiseen vaikuttavat monet tekijät

 

Vaikka lapsuutesi siis olisikin ollut yksi iso riskitekijöiden summa, voi moni tekijä myös suojata sinua mielenterveysongelmilta. Koulutus ja työelämä ovat keskeisiä ennaltaehkäiseviä tekijöitä, koska ne tuovat elämälle perustavanlaatuista turvaa. Siksipä esimerkiksi nuorten putoaminen opiskelu- ja työelämän ulkopuolelle on äärimmäisen huolestuttavaa, koska tällä on merkittävä vaikutus mielen hyvinvointiin.

On kuitenkin tärkeää tiedostaa, että suojaavia tekijöitä on muitakin ja sairauksien puhkeamista voi ehkäistä mm. terveillä elämäntavoilla, johon kuuluvat hyvinkin yksinkertaiset asiat. Säännöllinen elämänrytmi, riittävä uni, liikunta ja hyvä ruokavalio ovat suojaavia tekijöitä, joiden merkitystä ei tule väheksyä. Tämän lisäksi humalahakuisen juomisen välttäminen ja ylipäätään päihteetön elämä, sekä stressin hallintakeinojen opettelu vie pitkälle. Jos oireita kuitenkin ilmenee, on avun hakeminen riittävän ajoissa yksi tärkeimmistä asioista.

vanhemman masennus ja lapset
Kuva: Suomen Mielenterveysseura Antonia Ringbom

 

Myös tietynlainen asenne ympäröivää maailmaa kohtaan voi olla ratkaisevaa. Toiset meistä kykenevät asennoitumaan elämäänsä positiivisesti, vaikka tarpoisivat syvälläkin suossa. Voimme luoda päämme sisälle erilaisia mielikuvia itsestämme ja ympäröivästä maailmasta, ja jos ajattelutapamme elämää kohtaan on negatiivista, voi se osaltaan altistaa esimerkiksi masennukselle. Tämä on vähän sama asia, kuin jos lapselle sanottaisiin jatkuvasti, että sinä olet ruma ja lihava. Lopulta lapsi alkaisi itsekin uskomaan tähän, ja musertuneen itsetuntonsa kanssa saattaisi sairastua masennukseen. Tämä sama reaktio toteutuu käytännössä myös omassa mielessämme ja mielensisäisessä puheessamme. Jos suhtaudumme kaikkeen negatiivisesti ja ajattelemme olevamme hyödyttömiä luusereita, niin tämä ajattelutapa alkaa elämään päämme sisällä omaa elämäänsä ja siitä tulee itseään ruokkiva negatiivinen ilmiö.

On siis hyvä pysähtyä tietoisesti miettimään, minkälainen oma ajattelumaailmamme on. Toki tiedän sen, että tällä ei vakavia mielenterveyden häiriöitä poisteta, mutta ainakin masennuksen syntyyn sillä voi olla vaikutusta. Itseään voi opetella ymmärtämään, ja tietään voi raivata eteenpäin siitäkin huolimatta, vaikka koko maailma tuntuisi olevan sinua vastaan. On myös syytä huomata, että onnellisuus tulee ihmisestä sisältäpäin. Ulkoiset tekijät toki helpottavat elämää, mutta tyytyväisyyden mittarina niitä ei voida pitää.

Myös yhteiskunnalla on mielenterveysongelmien ehkäisyssä merkittävä rooli. Tiedetään, että kansainvälisten tutkimusten mukaan noin 20-25 prosenttia lapsista elää perheissä, jossa ainakin toisella vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia. Kenties voisimme ennaltaehkäisevällä, riittävällä tuella katkaista edes joiltain osin sukupolvien välisen siirtymän mielenterveyden haasteiden osalta. Ja toisaalta myös parantaa sairastuneiden yhteiskunnallista osallisuutta. Tarvitsemme näissä asioissa ennen kaikkea tekoja, ei vain puheita paremmista palveluista.

”Et voi palata menneeseen ja saada uutta alkua.

Voit kuitenkin pyrkiä tekemään loppumatkasta haluamasi kaltaisen.”

 

Therese

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *