Ärsyyntymisen kulttuuri – Ärsyynnyitkö sinä taas tänään jostakin?

 

Huomasitko taas tänään kihiseväsi kiukusta, kun luit jonkun kommentin netistä, joka ei vastannut omaa ajattelutapaasi kyseisestä asiasta? Tai huomasitko, miten ärsyynnyit, kun naapurin poika päristeli mopollaan ikkunasi alla?

Aktiivisena sosiaalisen median käyttäjänä törmään päivittäin siihen, miten ihmiset kertovat ärsyyntyneensä mitä merkillisemmistä asioista. Erilaisilla keskustelupalstoilla käydään kiivasta keskustelua siitä, miten taas tänään joku parkkeerasi autonsa väärään paikkaan kaupan pihalla, tai miten lapset piirsivät asfalttiin liiduilla, vaikka kerrostalon pihalla tämä ei missään tapauksessa ole suotavaa.

Nämä yllä olevat esimerkit ovat melko kevyitä esimerkkejä siitä, miten me nykypäivänä ärsyynnymme, emmekä kestä sitä, että joku on asioista eri mieltä, tai toimii tavalla, joka juuri sinun mielestäsi on väärä tapa toimia. Ärsyyntymisen kulttuuri. Siksi sitä kai voisi kutsua.

ärsyyntymisen kulttuuri ja mielenterveys

 

Ärsyyntymisen kulttuurissa katsomme oikeudeksemme tuomita muut ihmiset siitä, etteivät he ole samanlaisia, kuin me itse. Ärsyyntymisen kulttuurissa ei pidetä siitä, että joku ajattelee asioista eri tavalla, toimii eri tavalla, tai ylipäätään elää ja käyttäytyy eri tavalla. Puhumattakaan sitten siitä, että joku vielä uskaltaa ilmaista poikkeavan mielipiteensä. Se saa meissä aikaan yltiöpäisen ärsyyntymisreaktion. Ärsyyntymisen kulttuurissa tavalliset arkipäiväiset asiat saavat kohtuuttoman suuret mittasuhteet.

Ärsyyntymisen kulttuurissa sorrumme arvostelemaan muita ja ärsyynnymme muiden tekemisistä, sen sijaan, että tarkastelisimme omaa toimintaamme ja suhtautumistamme muihin ihmisiin. Oman toiminnan kriittinen ja totuudenmukainen tarkastelu voikin olla yllättävän vaikeaa, jopa tuskallista. Muiden virheiden näkeminen on helpompaa ja tällöin ei tarvitse kiinnittää huomiota omiin kipupisteisiinsä.

 

ärsyyntymisen kulttuuri - mielen hyvinvointi

 

Kuormitatko sinä itseäsi ärsyyntymisellä?

 

Miten sitten ärsyyntymisen kulttuuri ja mielenterveys liittyvät toisiinsa?

Toisilla meistä on sisäinen Fengshui kohdillaan ja nämä henkilöt kykenevät seesteisesti suhtautumaan ympärillään tapahtuviin asioihin. Toisten taas voi olla mahdotonta hyväksyä sitä, että maailmaa voi katsella monesta eri kuvakulmasta käsin ja arvomaailmamme voivat poiketa huomattavastikin toisistaan. Suurin osa on ehkä siellä jossain välimaastossa, jolloin aika ajoin jokin tietty asia saattaa nostaa suunnattoman ärsytyksen pintaan, mutta tämä ei vielä kuormita normaalia elämää. Joskus kuitenkin käy niin, että ärsyyntyminen vie meitä mukanaan ja olotila ei ole enää normaali. Tällöin ärsytyksen läpi ei kyetä näkemään mitään positiivisia asioita.

Ärsyyntyessämme kuormitamme itseämme negatiivisilla tunteilla. Ärsyyntyessämme pilaamme oman päivämme keskittyessämme enemmän muiden tekemisiin, kuin siihen miten voisimme itse suhtautua asioihin eri tavalla. Ärsyyntyessämme myös helposti puramme tunteitamme muihin, niin että myös vastapuoli joutuu negatiivisten tunteiden valtaan.

Ärsyyntymisen kulttuuri liittyy vahvasti sosiaalisen median käyttöön. Liian usein unohdamme, että sosiaalisessa mediassa ihmisestä näkyy ulospäin vain jokin tietty puoli, ei se todellinen minä, mitä ihminen sisimmiltään on. Sosiaalisessa mediassa ärsyyntymisen lopputuloksena on itseään ruokkiva ärsyyntymisen ketju, jossa osallisena on joukko ärsyyntyneitä ja tämä jos mikä pahimmillaan vaikuttaa mielen hyvinvointiimme negatiivisella tavalla. Sosiaalisen median koukuttavuus nimittäin pitää huolen siitä, että huomaamattamme kuormitamme itseämme toisten ihmisten elämässä esiintyvillä ongelmilla, heidän mielipiteillään ja sillä että tuskailemme sitä, miten typeriä ihmiset nykypäivänä ovatkaan. Vaatiikin suurta taitoa, että sosiaalista mediaa osaa hyödyntää oikealla tavalla. Jakaessasi jonkin mielipiteen saatat tietämättäsi kuormittaa jotakuta muuta, ja lisätä jonkun muun sisäistä tuskaa.

Tätä ei kuitenkaan pidä sekoittaa siihen, etteikö mielipiteitä saisi ilmaista ja sääntöjä ja ohjeistuksia tulisi noudattaa. Mielipiteitä saa ja tulee ilmaista, mutta se, miten me suhtaudumme niihin, jotka meidän mielestämme ajattelevat väärällä tavalla onkin oleellista. Kärpäsestä saadaan kyllä tehtyä härkänen ja pienikin väärä teko voidaan joukkotuomita sosiaalisessa mediassa kuvien kera, niin että kaikki inhimillisyys ja ymmärrys toisiamme kohtaan unohtuu. Ihminen on erehtyväinen, ja ärsyyntyessäsi toisten tekemisistä olisi hyvä muistaa, ettei kukaan meistä elä arvoasteikolla toistemme yläpuolella. Ärsyyntyessä ja loukkaavia mielipiteitä ilmaistaessa tulisi muistaa, että kuljemme samalla viivalla erehtyväisinä ja inhimillisinä, erilaisina persoonina, ja se jos mikä on rikkaus.

ärsyttää

Seuraavan kerran kun taas ärsyynnyt jollekin, voisitko hengittää syvään ja miettiä, mikä merkitys tällä erilaisella toimintatavalla tai ajatusmaailmalla on sinun elämällesi? Voisitko kenties antaa vastapuolen toimia sinun mielestäsi käsittämättömällä tavalla ja olla tuomitsematta tätä?

On myös hyvä huomioida, ettemme voi nähdä päällepäin, minkälaisessa elämäntilanteessa läheisemme elävät. Emme voi tietää minkälaista henkistä kuormitusta juuri tämä ihminen, johon juuri ärsyynnyit, kenties kokee sisällään. Joskus sisäinen henkinen kuormitus saa asiat näyttäytymään erilaisissa mittasuhteissa. Joskus selvitäkseen päivästä seuraavaan, psyykkistä kuormitusta kokeva saattaa konemaisesti suorittaa elämäänsä. Et siis voi tietää, kun ärsyynnyt siitä, miten joku etuilee sinua huoltoaseman vessajonossa, miten olemattomalta tuntuva asia tämä saattoi olla sille etuilijalle. Miten hän ei ehkä edes huomannut etuilevansa, kun pään sisällä liikkui täysin muita asioita.

Ei siis kadoteta inhimillisyyttä itseämme ja toisiamme kohtaan. Meistä jokainen ärsyyntyy välillä ja se on luonnollista, mutta ärsyyntymisen suhteen on kuitenkin syytä miettiä sitä, missä määrin kuormitat itseäsi ja muita ihmisiä ärsyyntymiselläsi. Ja muista, että se miten suhtaudut erilaisuuteen, kertoo yleensä enemmän itsestäsi, kuin vastapuolesta.

 

”Elämä on kompromisseja kahden asian välillä,

sen miten itse ajattelet asioista ja sen miten muut ajattelevat”

 

Therese

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *