Alkoholisti perheessä – vaiettu salaisuus?

 

Tunnistatko sinä sen ostarin kulmalla seisoskelevan kulkijan, joka tärisevin käsin lipittää aamun ensimmäistä alkoholiannostaan, jotta päivä lähtisi taas käyntiin? Tätä kulkijaa sinä, minä ja moni muu voivat kutsua juopoksi. Mutta miten usein tulet ajatelleeksi sitä, että naapurisi tai ystäväsi seinien sisäpuolelle voi kätkeytyä tämä sama ongelma? Ongelma, jossa kuningas alkoholi vie jota kuta kuin pässiä narussa ja muu perhe kärsii hiljaa vieressä.

Tämän kirjoituksen aiheena on alkoholismi. Alkoholismi, josta puhutaan paljon ja jonka käyttöön yritetään vaikuttaa yhteiskunnallisin keinoin, mutta joka on silti osa useiden suomalaisten perhe-elämää. Minkälaista on elää alkoholistin kanssa ja miten tähän yhtälöön liittyy läheisriippuvuus? Entä minkälaisia tuhoja vanhemman liiallinen alkoholin käyttö voi saada aikaan perheen lapsissa ja heidän mielenterveydessään?

 

Alkoholisti perheessä

Alkoholi on yhteiskunnassamme jatkuvasti pinnalla oleva aihe. Sen käyttöön yritetään puuttua yhteiskunnallisin keinoin ja tähän liittyvää vastakkainasettelua ja kohupuhetta saamme jatkuvasti seurata median kautta. Uskallan kuitenkin sanoa, että se, joka ei ole joutunut elämään alkoholistiperheessä, ei voi tietää minkälaista tasapainoilua elämä on tämän ongelman ympärillä.

Alkoholistin kanssa eläminen voi tehdä alkoholistin kumppanista ahdistuneen persoonan, joka jatkuvasti pelkää sitä, että alkoholisti taas juo. Parisuhteessa toisen alkoholismi saa helposti aikaiseksi oravanpyörän. Oravanpyörän jossa toinen kyttää jatkuvasti sitä juoko toinen, ja toinen taas piilottelee kaikin tavoin juomistaan. Tämä piina rasittaa kaikkia perheen osapuolia ja vaurioittaa jokaisen tunne-elämää salakavalasti, niin että usein seurauksiin havahdutaan vasta sitten, kun arvet ovat jo syviä ja kipeitä.

Kun ongelmat pahenevat, juova osapuoli hakee usein juomiselleen syitä muista ihmisistä. Täytyyhän sitä nyt voida todistaa itselleen, että on ihan normaalia juoda jatkuvasti. Juomiselle voi löytyä syy milloin mistäkin, koska sisimmässään myös alkoholisti kärsii ja syyllistämällä muita, ei omaa ongelmaansa tarvitse kohdata. Näitä surullisia tarinoita kätkeytyy lukemattomien suomalaisperheiden seinien sisäpuolelle. Alkoholistin perheessä nimittäin opitaan pitämään kulissit pystyssä.

Kirjoituksen ei ole kuitenkaan tarkoitus syyttää ketään tai antaa sitä kuvaa, että haluaisin syyllistää alkoholisteja. Näin ei ole, koska tiedämme alkoholismin olevan sairaus. Vakava sairaus, josta ei välttämättä koskaan voi päästä irti, mutta sitä on mahdollisuus oppia hallitsemaan ja siitä voi toipua.

En kuitenkaan mene tässä kirjoituksessa pidemmälle siinä, millä keinoin alkoholisti voi itseään auttaa. Haluan sen sijaan tuoda näkyväksi sen, mitä perheet, vaimot, puolisot, lapset, sukulaiset ja kaikki muut alkoholistin lähipiirissä elävät joutuvat kokemaan. Erityisen tärkeää on muistaa se, että alkoholisti voi olla kuka tahansa. Se voi olla mies tai nainen, valitettavasti myös lapsikin.

Parisuhteessa alkoholisti on valitettavasti se osapuoli, joka aiheuttaa toiselle henkisen helvetin. Se osapuoli, johon ei voi koskaan luottaa ja jonka roskiksen vienti reissu voi venähtää viikon mittaiseksi. Alkoholistin kanssa elämiseen liittyy valitettavan usein myös läheisriippuvuutta, jota niiden, jotka seuraavat juomista sivusta voi olla vaikea tunnistaa ja myöntää itselleen.

 

Mitä on läheisriippuvuus?

Suomalaisuuteen tuntuu liittyvän vahvana ilmiönä läheisriippuvuus, joka on yleensä lapsuudessa omaksuttu tapa karttaa hylätyksi tulemisen kokemusta. Usein läheisriippuvainen ei ole saanut lapsuudessaan riittävästi hoivaa ja rakkautta, ja tämän tunnistaminen voi olla vaikeaa.

Läheisriippuvainen on kadottanut itsensä. Hän keskittää voimansa ja huomionsa toisiin ihmisiin, eikä kykene tunnistamaan omia tarpeitaan. Hän voi olla töissään menestyvä ja omata valtavat taidot organisoida asioita ja hän osaa pitää perheen kulissit kaikin keinoin pystyssä. Läheisriippuvainen kokee kuitenkin sisällään suurta tuskaa ja ahdistusta ja sisäistä tyhjyyttä, jota pyrkii täyttämään huolehtimalla muista.

Alkoholistille elämä läheisriippuvaisen kanssa on taas ihanteellista. Elämä jatkaa kulkuaan, eivätkä ulkopuoliset välttämättä pääse kiinnittämään alkoholin suurkulutukseen minkäänlaista huomiota.

Alkoholistista irtautuminen vaatii läheiseltä henkistä ponnistelua ja sen hyväksymistä, ettei toista ihmistä voi muuttaa. Juuri tämä toivonkipinä pitää läheisen yleensä kiinni suhteessa. Joskus voi käydä niin hyvin, että alkoholisti haluaa itse muuttua, mutta valitettava totuus on, että usein puheet juomisen lopettamisesta ovat vain turhia lupauksia. Lupauksia, jotka voivat unohtua hetkessä.

Läheisriippuvaiselle päätös irtautua alkoholistista voi olla tuskallinen, jopa mahdoton, ellei hän pääse käsittelemään ongelmaansa. Alkoholisti saa usein läheisriippuvaisen uskomaan, ettei hän voi koskaan enää löytää uutta ihmistä rinnalleen. Että hän on niin huono ja arvoton, ettei kukaan muu haluaisi olla hänen kanssaan. Usein läheisriippuvaisen oma menneisyys vaikuttaa siihen, että hän roikkuu kiinni alkoholistissa. Lopulta läheisriippuvainenkin voi toipumisen myötä olla tarpeeksi vahva, että voi jättää kaiken taakseen ja alkaa elämään omien tarpeidensa mukaista eheätä elämää. Se voiko eheytyminen tapahtua alkoholistin rinnalla kulkien on kysymys, johon vastauksen tietää vain läheisriippuvainen itse.

Miten lapset pärjäävät alkoholistin perheessä?

Lapset ovat pääsääntöisesti hyvin lojaaleja vanhempiaan kohtaan. Kun lapselta kysyy isän tai äidin juomisesta, voi olla, että hän vastaa, ettei se mitään haittaa, koska alkoholin värittämästä elämästä on tullut normaalia. Se on osa lapsen elämää, eikä lapsella ole vielä taitoja ymmärtää omaa ahdistustaan ja sitä, että olot perheessä olisivat jotenkin poikkeavat. Vaikka vanhempi juo, on hän silti rakas lapselle.

Alkoholismi on usein häpeällinen aihe koko perheelle ja siksi voi käydä niin, ettei asiaa käsitellä lasten kanssa. Lapset oppivat vuosien myötä ennakoimaan tilanteita. He elävät valppaana ja seuraavat jatkuvasti, koska vanhempi alkaa taas juomaan. Samaan aikaan toinen vanhempi yrittää armottomasti varmistaa, että lapset olisivat onnellisia unohtaen sen, että lapset aistivat myös raittiin vanhemman ahdistuksen.

Lapsista voi tulla vihaisia, eristäytyneitä ja tunnekyvyttömiä. He saattavat myös olla ylivastuullisia ja voivat kaikkien huomaamatta korjailla alkoholistin jälkiä. Usein tunne omasta arvottomuudesta seuraa aikuisuuteen asti ja pahimmillaan vaikuttaa myöhemmin omaan vanhemmuuteen, jolloin vaikeita tunteita on lopulta pakko käsitellä. Moni myös sortuu itse samalla tielle, kuin juova vanhempansa, koska se on helpoin ja ainut opittu tapa purkaa vuosien saatossa patoutuneita ahdistavia tunteita.

Tämä surullinen totuus voi kätkeytyä kenen tahansa seinien sisäpuolelle. Vaikka alkoholismi aiheena on paljon tutkittu ja siitä puhutaan julkisuudessa usein, kärsii siitä ja sen seurauksista tuhannet suomalaiset päivittäin. Riittävä apu ja tuki voivat valitettavasti olla kiven alla. Sekä alkoholistit jotka haluavat raitistua, että läheiset, jotka haluavat toipua kokemuksistaan tarvitsevat riittävästi aikaa tunteiden käsittelyyn. Tunteiden käsittely on usein vuosien prosessi, jonka jälkeen tunteet voivat olla jollain tapaa siedettäviä ja anteeksianto ja katkeruudesta irtautuminen voivat olla mahdollisia.

Voimia kaikille alkoholistien läheisille ja alkoholisteille tunnustaa ongelmansa.

 

”Yksi ryyppy voi aiheuttaa tuhoja monien elämään.”

 

Therese

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *